6. viikko

Schlecht Nachtriten. Huonoja uutisia. Sairastuin viikonlopun aikana niin pahasti että jouduin menemään lääkärille. Hän määräsi minulle viikon antibioottikuurin ja sanoi, etten voisi tehdä seuraavaan kolmeen viikkoon töitä. Tämä oli todella huono juttu, luulin että pahimmillaan olisin saanut viikon sairasloman mutta olisin kuitenkin päässyt vielä töihin. Mietin että ehkä on parempi palata Suomeen, kuin maata hostellissa loppuaikaa tekemättä mitään.

Reissun aikana näin, koin ja opin paljon uusia asioita ja oli mielenkiintoista asua niin pitkään aivan uudessa kaupungissa ja ympäristössä. Alussa tuntui että on vaikea oppia ymmärtämään vierasta kieltä ja tehdä töitä ns. turistina, mutta arkeen tottui nopeasti ja työ oli mukavaa, vaikkei se aina ollutkaan sähköalaan liittyvää. Työkaverini Michael ja Manuel, firman omistaja herra Meyer ja muut asentajat olivat todella ystävällisiä ja hauskoja tyyppejä. Työ oli mukavan vaihtelevaa, ainoa pysyvämpi työmaa oli armeijassa. Armeijan tukikohta oli erittäin mielenkiintoinen paikka, ja olen varma ettei kovinkaan moni muu ulkomaalainen pääse työskentelemään paikkoihin joihin minut päästettiin. Opin myös ymmärtämään sekä puhumaan jonkin verran saksan kieltä. Kielen parempi osaaminen olisi helpottanut työn tekemistä ja reissua todella paljon.

Reissu jätti paremman kuvan Saksasta ja siellä työskentelystä kun mitä olisin voinut kuvitella. Ihmiset olivat todella ystävällisiä ja vaikka välillä kielimuuri vaikeutti asioita, kaikki hoituivat loppujen lopuksi. Aion ehdottomasti palata Kölniin vielä uudestaan, jos en töihin niin ainakin lomailemaan. Se on todella kiva ja kaunis kaupunki, ja vaikka se onkin Saksan 4. suurin, tuntui ettei mikään ollut hirveän kaukana ja julkinen liikenne toimi erittäin hyvin. Voin lämpimästi suositella vaihtoon ja erityisesti Saksaan lähtöä kaikille. Reissussa oppii aina uutta ja pääsee näkemään asioita uusista näkökulmista.

Königforst ja Rhein-joki

Viiniviljelyksiä Ahr-joen laaksossa